Työntekijöiden maailmanjärjestö ITUC seuraa työelämän oikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti. ITUC julkaisee vuosittain raportin (Global Rights Index) työelämän oikeuksien kehittymisestä eri maissa. 150 maata laitetaan järjestykseen asteikolla 1-5 sillä perusteella, miten niissä toteutuvat työntekijöiden oikeudet. Tuoreimmasta raportista käy ilmi, että Suomi ei enää kuulu muiden pohjoismaiden kanssa parhaaseen A-ryhmään eli kategoriaan 1. Siihen sijoittuvat maat, joissa työelämän rikkomukset ovat satunnaisia. Sen sijaan Suomi on pudotettu kategoriaan kaksi. Siihen kuuluvissa maissa työelämän rikkomuksia esiintyy toistuvasti. Seurakseen Suomi sai mm. Japanin, Taiwanin, Ghanan, Espanjan, Slovakian ja Baltian maat.
Kategorian kaksi kuvaus kuuluu näin: ”Näissä maissa on hieman heikommat työläisten oikeudet kuin ykkösluokan maissa. Tietyt oikeudet ovat joutuneet hallitusten ja/tai yhtiöiden toistuvien hyökkäysten kohteeksi ja tämä on heikentänyt työntekijöiden mahdollisuutta taistella parempien työehtojen puolesta.” Kuulostaa tutulta. Olisiko kenties lakko-oikeuden rajoitusfarssilla jotain tekemistä asian kanssa?
Kiitos Orpon oikeistohallituksen, aiemmin hyvänä esimerkkinä toiminut Suomi on nyt mukana maailmanlaajuisessa trendissä, jossa työnteosta on tullut yhä turvattomampaa. Ja tottahan se on. Orpon hallitusohjelman työelämän heikennysten lista on kunnioitettavan pitkä ja kattava. Sille vetää vertoja vain sosiaaliturvan leikkauslista. Yhdessä nämä kaksi osa-aluetta heikentävät suomalaisen työntekijän asemaa merkittävästi. Hallitusohjelmasta ei löydy palkansaajan asemaa parantavia asioita. Ja miksi löytyisikään? Eihän hallituksessa ole palkansaajan edunvalvojia. Sen sijaan siellä on kattava joukko hyväosaisuuden ja omistajuuden turvaajia.
Tavoittelemalla vientivetoista palkkamallia, rajoittamalla poliittisten lakkojen kestoa 24 tuntiin ja laajentamalla paikallista sopimista yrityksissä Orpon hallitus pyrkii heikentämään työntekijöiden neuvotteluasemaa. Tämän taas toivotaan hidastavan palkkojen kasvua.
Suomen tippuminen työntekijöiden oikeuksien mallimaasta todelliselle tarkkailuluokalle on huolestuttavaa.
Tytti Pernu