sdp_ruusu_2020_aariviivoilla_rgb-nettikayttoon (1)

Ote hallitusohjelmasta: ”Hallituksen tahtotila on, että paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on.”

Orpon hallitusohjelman kirjaukset ovat kylmää luettavaa kaikille, jotka ovat millään lailla huolestuneita suomalaisen työelämän tulevaisuudesta. On ristiriitaista toisaalta patistaa kaikkia reippaasti töihin ja tulemaan toimeen omalla palkallaan, kun samalla vaikeutetaan työn vastaanottamista lukemattomin, ihmistä kohti toimeentulotukea puskevin keinoin. Lisäksi työntekijäpulassa kamppaileva, ikääntyvä Suomi linjaa Orpon hallituksen suulla, että ulkomaalaiset eivät ole tänne erityisen tervetulleita. Onko ideologia sokaissut päättäjämme? Eikö Suomi tulekaan ensin?

Eduskuntavaalien aikaan kovin moni oli huolissaan siitä, kuinka velkaantuneen valtion jätämme jälkipolville. Nähtävästi velkahuoli on selätetty, nyt kun velkaraha meneekin eri osoitteeseen kuin edellisen hallituksen aikana. Onko kukaan huolissaan työelämästä, jonka jätämme tuleville sukupolville? Jos Orpon hallitus saa vietyä läpi työelämää koskevat lakimuutokset, voimme sanoa hyvästit mm. yleissitovuudelle. Yleissitovuus on sitä, että on olemassa valmiiksi sovitut pelisäännöt kaikkiin alan työpaikkoihin. Se tarkoittaa sitä, että kun uusi työntekijä allekirjoittaa työsopimuksen, hän voi tehdä sen suhteellisen luottavaisin mielin. Joku on jo neuvotellut asiat hänen puolestaan. Se joku on ammattiliitto ja työnantajaliitto. Yleissitovuus tarkoittaa myös sitä, että työnantajat, jotka jostain syystä eivät kuulu oman alansa liittoon, joutuvat noudattamaan sovittuja asioita eli työehtosopimusta. Samoin työntekijät, jotka eivät kuulu liittoon, saavat samat herkut kuin liiton jäsenet. Tämä on herkkä systeemi, jota ylläpitää tarpeeksi korkea järjestäytymisaste molemmin puolin. Toisin sanoen, kun tarpeeksi moni ei kuulu liittoon, yleissitovuus kyseisellä alalla häviää. Hallitusta paikallisesta sopimisesta tulee hallitsematonta paikallista sanelua.

Tällaisen työelämänkö me haluamme jättää lapsillemme? Vain sen takia, että kaikki ne tahot, jotka vastustavat työntekijöiden järjestäytymistä, ovat onnistuneet kovaäänisessä aivopesussaan? Ne tahot ovat perinteiset kepulaiset ja uskonnolliset tahot, uusimpana tulokkaana perussuomalaiset isänmaan toivot. Arvostellaan ay-liikettä, jopa vihataan sitä. Antamatta mitään vaihtoehtoa tilalle. Miten taataan reilut työehdot ja turvataan työntekijän asema jos ei ole mitään tahoa, joka sen asiantuntevasti hoitaisi?

Kokoomuksella on nyt, perussuomalaisten tuella, tuhannen taalan paikka rapauttaa työntekijöiden asemaa pysyvästi tässä yhteiskunnassa. Nyt ollaan ottamassa askelia kohti helpommin liikuteltavaa, halvempaa työvoimaa. Ihmisten toimeentulosta, saatikka sitten hyvinvoinnista ei tarvitse välittää koska se on jokaisen oma päänsärky, ainakin hallituspuolueiden mielestä. Tämä ei ole oikea suunta ja toivon että teemme palkansaajakentässä kaikkemme sen estämiseksi.

Tytti Pernu

JAA SIVU