Hei!
Mukavaa, että löysit tiesi kotisivuilleni. Jotta tiedät mihin olet tullut, esittelen hieman itseäni. Olen viisikymmentävuotias neljän lapsen äiti ja rakastavan puolison parempi puolisko Tornion Kaakamosta. Tiedän mitä on elää pikkulapsiarkea ja käydä samalla töissä. Onneksi työnantajani on ollut joustava silloin kun joustoa on tarvittu.
Olen ollut ay-aktiivi jo vuosia. Ensimmäinen ammattiosasto, jonka jäseneksi liityin, oli Keminmaan metalli- ja kaivostyöväen ao 213. Olin tässä Kemin kaivoksella toimivassa ammattiosastossa toimikunnan jäsenenä ja lopulta rahastonhoitajana. Toimin myös kaivoksen pääluottamusmiehenä viisi vuotta siihen asti, kun meistä labran tytöistä tehtiin toimihenkilöitä. Silloin elettiin vuoden 2009 / 2010 vaihdetta.
Liitoksi vaihtui Toimihenkilöunioni, sittemmin Pro. Vuoden 2010 alkupuolella minut valittiin kaivoksen toimihenkilöiden luottamusmieheksi edellisen vaihtaessa työpaikkaa. Otin tehtävän vastaan vaikka toimihenkilömaailma oli minulle täysin vieras enkä esim. ole koskaan ollut kenenkään esimies. Olin niin sanotusti mukavuusalueen ulkopuolella. Mutta pian huomasin, että ihmisten oikeuksien, tässä tapauksessa toimihenkilöiden, puolustaminen ei vaadi oikeastaan muuta kuin kykyä kuunnella ja rohkeutta kysyä ja tarvittaessa haastaa.
Seitsemän vuotta myöhemmin tein ratkaisun, jota en ikinä olisi uskonut tekeväni. Lähdin kaivokselta, jätin taakseni luottamustehtävät ja ihanat työkaverit ja työyhteisön. Vaikka ratkaisu oli kipeä, se oli oikea. Tuntui, että nyt tarvitaan jotain uutta. Taas kolkuteltiin mukavuusalueen rajoja. Siirryin Tornioon terästehtaalle, näyteasemalle. Työnantajani on ollut vuodesta 1995 Outokumpu. Nyt se vain vaihtui Outokumpu Chromesta Outokumpu Stainless:iin. Siirron myötä vaihdoin myös henkilöstöryhmää ja liityin Tornion metallityöväen ammattiosasto 81:een. Tätä nykyä osaston nimi on Tornion teollisuustyöväen ao 81 ja toimin siellä sihteerinä.
Torniossa toimin näyteasemalla näytteenkäsittelijänä. Meidän käsiemme kautta labraan kulkevat tehtaan eri puolilta tulevat näytteet. Työhöni niin kaivoksella kuin tehtaallakin kuului ja kuuluu materiaalin murskaaminen pienemmäksi ja edelleen jauhaminen hienoksi jauheeksi, joka lähetetään labraan. Lisäksi teemme erilaisille materiaaleille raekokoanalyyseja eli seuloja. Työni on pölyistä ja likaista. Työperäinen hiki ei ole minulle vieras käsite. Silti tykkään, vielä parinkymmenen vuoden jälkeenkin, työstäni. Olennainen osa työasuani on raitisilmamaski, jota ilman en suostuisi työskentelemään.
Vuodet 2019 ja 2020 toimin Torniossa terästehtaan pääluottamusmiehenä. Se oli oikein antoisaa aikaa ja tykkäsin myös siitä työstä. Parasta siinä olivat ihmiset eri puolilla tehdasta. Taas tuli huomattua se, että kuuntelemalla ja kysymällä asiat hoituvat. Mielestäni yksi luottamusmiehen tärkeimpiä tehtäviä noin suuressa työpaikassa on mahdollisimman hyvä tiedottaminen. Kun jäsenistöllä on sellainen tunne, että heidän edustajansa näkee vaivaa heidän eteensä, se ruokkii hyvää ajatusta järjestäytyä ja liittyä liittoon. Seuraavaa kautta en kuitenkaan saanut, koska hävisin pääluottamusmiesvaalit kaudelle 21-22. Hieman minua lohdutti se, että äänisaaliini kuitenkin kasvoi edellisistä vaaleista. Se vain ei kasvanut tarpeeksi.
Olin aina vierastanut politiikkaa, mutta maailman meno oli mielestäni mennyt siihen suuntaan että koin tärkeäksi puolustaa omia arvoja näkyvästi ja jos mahdollista olla vaikuttamassa päätöksiin. Kunnallispolitiikkaan lähdin mukaan keväällä -21. Liityin silloin SDP:n jäseneksi ja lähdin ehdolle kuntavaaleihin. Tulin valituksi 1. varavaltuutetuksi Tornioon.
Minulle SDP on ollut luonnollinen valinta jo ay-taustastani johtuen. Minun SDP on nimenomaan työväenpuolue. Sosiaalipuolen asiat ovat tärkeitä, niillä varmistetaan että kaikki pysyvät mukana ja kaikilla on samat mahdollisuudet menestyä tässä yhteiskunnassa. Demokratia on sellainen asia, josta kannattaa taistella. Olemme ehkä hieman tuudittautuneet siihen uskoon, että se on kerran saavutettu ja näin ollen ikuisesti voimassa. Mutta ei se ole. Ilman jatkuvaa hereillä olemista demokratian peruspilarit, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus eivät tule kestämään. Epäreiluutta ei saa sietää.