Kuulostaa niin hyvältä ja tehokkaalta ja järkevältä. Täytyy uskaltaa tehdä vaikeita päätöksiä, ne sanovat. Vaikeat päätöksethän konkretisoituvat oikeasti vaikeina vain heikoimmassa asemassa oleville. Emme me leikkaa, me jarrutamme, ne sanovat. Lopputulos on joka tapauksessa sama => leikataan. Poistetaan kannustinloukkuja, ne sanovat. Eli pakotetaan ihmiset joko ottamaan vastaan pienipalkkaista, sosiaalitukien täydentämää melko usein osa-aikaista työtä tai vajoamaan muuten vaan entistä epätoivoisempaan jamaan toimeentulonsa kanssa. Mutta hei, nämähän ovat vaikeita päätöksiä ja niiden täytyy tuntua, oikein kunnolla.
Miksi tietty taho vastustaa sosiaaliturvamaksujen, ns kiky maksujen, siirtoa takaisin työnantajille tilanteessa, jossa todetaan palkansaajien ostovoiman heikentyneen olennaisesti ja toisaalta Suomen kilpailukyvyn olevan hyvällä tolalla? Miksi tietty taho haluaa enemmän ”paikallista sopimista” vaikka kaikki tietävät, että paikallisesti sovitaan jo nyt sadoissa työpaikoissa ympäri Suomea työehtosopimusten puitteissa? Niiden samojen työehtosopimusten, jotka on tehty turvaamaan työntekijöiden työehtoja! Miksi tietty taho vastustaa alipalkkauksen kriminalisointia?! Miksi tietty taho haluaa heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa eli palkansaajien valtaa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin? Näitä kysymyksiä voi jokainen pohtia kun vaalit lähestyvät.